Olli on virtuaalihevonen, kuvan hevonen ei liity sivujen tietoihin mitenkään.
© Akhalt-Service, thanks!

Nimeltään:	Olegimm "Olli"	Rerkisterinumero:	VH-37228, rekisterissä
Sukupuoleltaan / säkä:	Ori / 159cm	Koulutustaso:	Va B, 120cm, 110cm
Rodultaan:	Russian-based sport horse	Käyttö / painotus:	Ratsu, siitos / koulu
Merkit / väriltään:	Ept, oej rv, vej ksk, mtj ksk / m	Kasvattaja:	aavistus. / Immortelle Park
Syntynyt / ikä:	26.11.2007 / 8 vuotta	Omistaja:	Laura R. / Yélna

Yleisesti: Olli on yleisesti ottaen hyvin orimainen, mutta myös mielenkiintoinen tapaus. Koskaan et voi tietää mitä sen päässää liikkuu ja mitä kujeita se juuri tällä hetkellä on keksimässä. Se keksii kokoajan uusia temppuja joilla tehdä elämästä vähän mielenkiintoisempaa, siksi elämä ei käy turhan raskaaksin tämän vekkulin kanssa. Olli kiintyy ihmisiin ja toisiin hevosiin, eikä haluaisi millään joutua olemaan yksinään. Se ei pidä että karsinassa ramppaa kokoajan eri ihminen vaan viihtyy mieluiten sen oman ihmisensä kanssa. Hevosten suhteen se on kuitenkin vähän rennompi, ihan minkä tahansa näköinen tai kokoinen kaveri kelpaa, tammat tietenkin etupäässä!

Ratsastaessa: Olli on reipas. Se kulkee hyvin ja nöyrästi. Jos ratsastaja osaa hommansa, tulee ratsastuksesta ihan ruusuilla tanssimista. Ollin liikkeet ovat energisiä ja sulavia jo heti alkutunnista. Osaamattomista ratsastajista ori vain hermostuu ja alkaa kulkea epävarmasti. Jos nykäiset sitä liian kovasti suusta, menee se ihan hämilleen ja alkaa sohimaan jotain omiaan. Pohkeen kanssa kannattaa muistaa myös olla herkkä, sillä muuten voi käydä niin että Olli menee ja sinä jäät killittämään itseksesi. Yleensä kulkee varmasti, ei kompuroi tai turhaan hypähtele kummituksia karkuun. Olli innostuu aina kun pääsee kulkemaan asetettuna ja taivutettuna nätisti kouluratsastusliikkeitä. Se riemastuu ja saattaa harjoituksissa muutamat pukitkin heittää. Esteillä kompuroi ellei ratsastaja ole napakkana ja kokoajan mukana hypyssä.

Hoitaessa: Olli on vähän haasteellisempi. Se ei millään malttaisi seisoa paikoillaan, vaan pyörii ja väistelee harjaa minkä ehtii. Se hamuaa riimunnarua auki tai yrittää näykkäistä hoitajaa peffasta. Ympärillä tapahtuu niin paljon uusia asioita ja hän joutuu vain seisomaan paikoillaan, ei käy! Siksi, jos vain mahdollista (ainankin kesäisin) kannattaa Ollin harjaus tehdä ulkona, silloin ori keskittyy muuhunkin kuin pelkkään temppuiluun. Kaviot Olli nostaa hyvin, mutta liian pitkään kestäneestä putsaamisesta se ei missään nimessä pidä. Silloin se alkaa heiluttelemaan jalkaa ja hommasta tulee vaikeampi. Satulan nähdessään Olli innostuu ja alkaa jo rauhattomasti kuopia maata. Satulan antaa nostaa hyvin selkäänsä ja laittaa satulavyönkin, koska Olli pitää siitä että pääsee töihin. Kuolaimet nähdessään aukaisee jo suun ja antaa laittaa ne nätisti suuhun. Remmitkin saa laitettua, mutta yleensä Jeeri on siinä vaiheessa jo matkalla ulos.

Muuten: Muiden hevosten kanssa Olli viihtyy hyvin, eikä tykkää olla yksin. Taluttaessa kulkee reippaasti perässä ja tottelee käskyjä. Mutta kun tammoja menee ohi, tulee Olli ihan villiksi ja alkaa esittämään. Ollia taluttaa aina kokenut ja orin tunteva käsittelijä! Sillä uusia ihmisiä Olli mielellään kokeilee.. Kisoissa suositellaan myös punaisen rusetin käyttämistä, koska Olli ei pidä siitä että muut hevoset tulevat ihan häntään kiinni.
© calcifer, kiitos!

I. Garuuz at	Ii. Germauzer at	Iii. Graziar at
		Iie. Fremboufer at
	Ie. Nefrezza at	Iei. Greffarasser at
		Iee. Meflaider at
E. Muscha budj	Ei. Afonasei budj	Eii. Afanas budj
		Eie. Nastasia budj
	Ee. Masha budj	Eei. Boleslav budj
		Eee. Motya budj

Sukuselvitys: Ollin suvusta löytyy monia hienoja yksilöllisiä hevosia, jotka ovat kilpailleet sekä kisaradoilla sekä olleet ihan perusratsuja. Orin verestä löytyy akhal-tekken sekä budjonnyn verta. Suvusta löytyy monia hyviä periyttäjiä ja siitoshevosia. Ollin venäläisprosentti on kokonaan 100%.

Ollin isä Garuuz on komea, koulupainotteinen akhal-tekkeori. Mustanruunikko 155-senttinen komistus omaa paljon kapasiteettia, koululiikkeet riittävät aina Intermediaire I:n asti. Kouluradoilta ori on saavuttanut jo muutaman sijoituksen ja tulevaisuudessa niitä kertyy varmasti vielä paljon lisää. Jälkeläisilleen Garuuz on periyttänyt hienon ja ryhdikkään ulkomuotonsa lisäksi loistavat liikeensä.

Isänisä Germauzer on sukunsa ylpeys. 156-senttinen musta ori kilpaili aikoinaan Grand Prix-tasolla kouluratsastuksessa, ja on edelleen tunnettu nimi maailmalla. Sen lennokkaat askellajit hurmasivat kouluruomarin toisensa jälkeen, ja yhä edelleen akhal-tekketammojen omistajat maksavat huimia summia saadakseen orista jälkeläisen itselleen.

Ollin isänisänisä Graziar oli 157cm korkea tummanruunikko akhal-tekkeori. Se kilpaili jonkin verran kouluratsastuksessa, muttei kuitenkaan saanut erityisemmin menestystä. Hankalaluonteinen ori ei useinkaan jaksanut keskittyä suoritukseen, vaan alkoi jossain välissä riehua. Ori sai eläessään muutamia jälkeläisiä, ja kuoli vanhuuteen 29-vuotiaana.

Isänisänemä Fremboufer oli tummanruunikko, 154-senttinen akhal-tekketamma. Tammalta löytyi hienot askellajit, mutta se ei ehtinyt juuri kouluratoja kiertää. Tamma sai melko nuorena muutaman jälkeläisen, joiden jälkeen se mursi takasensa jäisessä tarhassa ja jäi eläkkeelle. Myöhemmin Fremboufer jouduttiin lopettamaan, koska jalka murtui uudelleen.

Ollin isänemä Nefrezza oli kaunis, siro 152cm korkea tamma. Tummanruunikko tamma omasi sekä kauniit askellajit, että hurmaavan luonteen. Niinpä Nefrezzalla riitti ihailijoita, ja se olikin omistajansa silmäterä. Kouluradoilla tamma keräsi useita sijoituksia ja voittoja, ja näyttelyissäkin se menestyi loistavasti. Valitettavasti tamma menehtyi vain 13-vuotiaana pahaan ähkyyn.

Isänemänisä Greffarasser oli komea rautias akhal-tekkeori. 154-senttinen ori kilpaili nuoruudessaan muutaman koulukilpailun kohtalaisella menestyksellä ja sai pari jälkeläistäkin, mutta myytiin sitten erään nuoren tytön puskaratsuksi.

Ollin isänemänemä Meflaider oli sekin 154cm korkea, melko hankala tamma käsitellä. Mustanruunikko tempperamenttinen Meflaider omasi kyllä hyvät liikkeet, mutta totteli vain silloin, kun sitä niin huvitti. Muutaman kouluratsastuskilpailun lisäksi tammalla kokeiltiin esteitäkin, mutta niissä se ei menestynyt. Parin jälkeläisen jälkeen tamma jäi eläkkeelle ja kuoli vanhuuteen kunnioitettavasti 34-vuotiaana.

Ollin emä on kaunis punaruuniiko budjonnytamma Muscha. 162-senttisellä tammalla riittää kapasiteettia kouluratsastuksessa Intermediaire II:n asti ja esteilläkin tamma on näyttänyt kyntensä. Kuuliainen ja hienoliikkeinen tamma on menestynyt melko hyvin kouluratsastuksessa. Myös tamman jälkeläiset ovat perineet emältään sen hienoja liikkeitä, ja menestyneet itsekkin maailmalla.

Emänisä Afonasei oli Venäjältä kotoisin oleva rautias budjonnyori. Aikansa menestyneimpiin oreihin kuulunut Afonasei hyppäsi erittäin hyvin ja koulussa liikkeet riittivät pitkälle. Jostain syystä menestyksestä huolimatta orin jälkeläisille ei ollut kovinkaan suuresti kysyntää, eikä se astunut kovinkaan montaa tamma. Ori kuoli muutama vuosi sitten vanhuuteen.

Emänisänisä Afanas oli punarautias 158-senttinen komea budjonnyori. Afanas kilpaili aikoinaan ahkerasti niin koulussa kuin esteilläkin, ja ylsi kouluratsastuksessa myöhemmin kansainvälisellekkin tasolle. Nykyään orin nimeä näkee enää harvoissa budjonnysuvuissa.

Ollin emänisänemä Nastasia on tummanruunikko, pienikokoinen tamma, joka kuitenkin osoitti pärjäävänsä siinä missä muutkin. Tamma sekä hyppäsi esteitä upeasti että meni koulua loistavasti. Nastasia kilpaili kenttää kansallisella tasolla muutaman vuoden, mutta loukkaantui sitten esteillä vakavasti ja joutui jättämään kisakentät taakseen. Tamma sai kuitenkin useita hienoja jälkeläisiä, jotka ovat menestyneet hienosti.

Ollin emäemä Masha on musta 154-senttinen budjonnytamma. Tamma syntyi Venäläiseen siittolaan, jossa se asui pitkään. Tammalla on hyvä suku ja kapasiteettia, mutta valitettavasti sen kasvattaja ei juuri panostanut tamman koulutukseen ja kilpailuttamiseen, vaan tamma jäi siitoskäyttöön. Tamma on kuitenkin saanut monia jälkeläisiä, jotka ovat valloittaneet kisakentät sen puolesta.

Emänemänisä Boleslav ei sekään hienoista sukujuuristaan huolimatta päässyt taitojaan esittelemään kilpakentillä. Mustanruunikko 157-senttinen ori toimi lähinnä puskaratsuna, sekä jonkin verran myös siittolan omien tammojen astutuksissa, vaikka kapasiteettia olisi ehkä ollut pidemmällekkin.

Ollin emänemänemä oli Motya, 158-senttinen musta budjonnytamma. Luonteeltaan tamma oli äärettömän kiltti ja kärsivällinen, joten se sai toimia lähinnä siittolan omistajien lasten ratsuna. Myös muutaman varsan tamma sai, mutta omaa kilpauraansa se ei päässyt luomaan.
© winnie, kiitos!